Täällä vakiotanssien perinnemaassa treenaus vaikuttaa aika kiinnostavasti erilaiselta kuin Suomessa ainakin alkutasojen osalta - tai ainakin Cambridge DAncers' Clubissa, jossa olemme parini kanssa piipahtaneet muutama kerran.
Kaksi suurempaa eroa pistää silmään. Ensimmäinen on keskittyminen uusien vuorojen opiskeluun. Täkäläisen näyttävät treenaavan suuren määrän vuoroja jo ennen kilpailujen alkamista. Avoimessa harjoittelusessioissa ei ole ollut ollenkaan tavatonta nähdä vielä varsin perustasolla oleva pari treenaamassa erittäin vaikeita vuoroja. Itse törmäsimme tilanteeseen viime vuonna osallistuessamme 2. vuotta treenaavien tangon ryhmävalmennukseen. Osallistujat olivat treenanneet vuoden verran kaksi kertaa viikossa, eli eivät vielä mitenkään mahdottoman paljon. Tunnin alussa näytettiin kaksi kertaa, miten tehdään tangon wienervalssikäännössarja, joka päättyy overswayhin - ja sitten vain musiikin rytmiin treenaamaan. Täytyy tunnustaa, että juuri D:hen noussut suomalainen oli aika ihmeisissään - meillä kun tuo taitaa olla C-tason kuvio... Silloin ajattelin, että olisikin juttu ollut jotenkin poikkeuksellinen, mutta tämän vuoden avoimiin treeneihin osallistuessamme törmäsimme samaan toimintaan. Varsin alkuvaiheessa olevat parit harjoittelivat linjoja ja ainakin meistä vaikeilta näyttäviä koreografioita. En tiedä, onko tämä meikäläistä treenausfilosofiaa parempi tai huonompi toimintamalli, mutta mieleenkiintoinen ero kuitenkin.
Toinen ero on ollut se, että treeneissä vaihdetaan pareja vielä kilpailutasolla. Jos oikein käsitin, niin kisoihinkin voidaan parit vain koota yhteisissä treeneissä olevista hyvin yhteensopivista tanssijoista, ja sitten seuraavassa kisassa parit saatetaan vaihtaa. Tilanne tuntuu hieman lavatanssimaiselta, kun valmennuksissa partneria vaihdetaan jatkuvasti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti